Treenipäiväkirja; viikko 42

Maanantai 12.10

Viime maanantaina treenailtiin, missä muuallakaan, kuin Maijun treeneissä Ojangossa. Mukaan pääsi jo toista viikkoa peräkkäin Bambi, koska halusin viime hetken vinkit vielä viikonlopun kisoja ajatellen.

Eniten mua oikeastaan huomisissa kisoissa jänskättää mahdolliset kännökset, joissa Bambi tykkää tunnetusti karrattaa oikein koko rahan edestä. Siksi otettiinkin maanantain treeneissä rata käännöstreenin kannalta, ja kannatti kyllä mennä! Sen verran hyviä vinkkejä saatiin :)

Ratapiirros vain suuntaa antava, alunperin Maiju Korhosen käsialaa.

Alun ohjauskuvioita kovasti mietiskeltiin, ja loppujen lopuksi se meni näin; 3-4 väliin sokkari. 4-hypylle vahva jarru ja vastakäännös. Siitä (kiire) tekemään sokkari 5-6 väliin. 6-hypylle mahdollisimman tiukka takaakierto+niisto. 7-hypylle vastakäännös. 9-hyppy päällejuoksuna josta takaaleikkaus kepeille.

Olin yllättynyt miten vahvan jarrun Bambi oikeesti tarviikaan, että saadaan se tiukka käännös. Tuollaisella ohjauksella mitä tein 4-hypylle, olisi Mindy vetänyt ihan liinat kiinni. 6-hypyllä Bambi hyppäsi lähes koko ajan aina viistoon oikealle. Täytyy harjoitella tuollaisia kohtia, jotta saadaan se kääntymään tiukasti siivekkeen ympäri. 7-hypylle vastakäännös oli ihan loistava ratkaisu, paljon parempi linja saatiin renkaalle, vaikka vastakäännöksestä huolimatta Bambi kaarsi vähän turhan paljon. Noita vastakäännöksiä pitää nyt treenata enemmän, kun ne on niin hyviä käyttää tuollaisen kaarrattavan ja irtoavan koiran kanssa, jotka ei välttämättä reagoi rytmitykseen niin hyvin. Kepit tuotti vähän ongelmia, kun putki houkutteli pientä shetlantilaista niin kovin :D Aina toisella yrityksellä onnistui, mutta kun vauhtia oli enemmän niin putki meinasi olla liian tyrkyllä siellä häiritsemässä Bampulan keskittymistä ;) Keppien jälkeen sokkari, joka onnistui hyvin vaik en sitä itse tykkääkkään tuollain keppien päähän tehdä. Putkesta tuli aika jyrkkä umpikulma kepeille, mutta sekin saatiin onnistumaan, kunhan vaan maltoin pysyä paikallaan kunnes koira lukitsee ensimmäisen välin. Kokeiltiin myös vaikeeta takaaleikkausta kepeille, ja se meni yllättäen aivan loistavasti!

Tiistai 13.10.

Tiistaina meillä oli ensin vuorossa Tiian treenit, joihin mukaan pääsi vuorostaan Mindy. Rata näytti suunnilleen tältä:

Suuntaa antava piirros, alunperin Tiia Söderholmin käsialaa.

Jeee, puomi-putki erottelua oli kiva päästä kokeileen ;) Mindyn kanssa oli kiva treenata. Radan alussa ei ollut mitään ongelmaa, putki löytyi puomin takaa hyvin, kun muisti kiihdyttää tarpeeksi. 6-7 väliin sokkari. Keinua ei vielä tehdä kokonaisena, mutta testasin kuitenkin, et miten Mindy kääntyy suorasta putkesta putkijarrulla, jos oltais menossa keinulle. No hyvinhän se käänty, vaikka ei olla putkijarrua pahemmin treenailtu, hieno penska! 13-14-15 meni hyvin, kunhan vain tajusin tehdä jarruttavan rytminmuutoksen ennen kuin koira laskeutuu hypyltä 14. Erottelu meni siis superisti. Rytmitys kunniaan ;) 17- ja 18- takaakierrot meni ihan hyvin, kunhan tajusin vastaa 18-hypylle suunnittelemani sokkarin valssiin. Mä inhoon noita sokkareita slash persjättöjä, niin yritän nyt tarkotuksellisesti viljellä niitä joka kohtaan radalla. Tässä kohdassa siihen oli kuitenkin lähes mahdoton keretä, joten päädyttiin vaihtamaan ohjaus valssiin, hyvä niin :D Putken jälkeen odotti sit mun kauhukohta. Välistäveto. BIG DISLIKE niille. Välttelen kaikenlaisia kuljetuksia ja välistävetoja tilanteessa kuin tilanteessa, ja tästä syystä Tiia olikin kuulemma laittanut sen tahalleen radalle :D Fint. Saatiin sieltäkin loppujen lopuksi onnistunut suoritus, mut inhoon tuota ohjausta yhtä paljon kyllä edelleen. Vissiin sitä just siks pitäiski treenata... ihan tyhmää.

Seuraavaksi suunnattiinkin sitten taas suoraan Niinulasta akatemialle, jonne olin taas ostanut irtopaikan Jennan treeneihin. Rata näytti ehkä about tältä:

Rata vain suuntaa antava, alunperin Jenna Caloanderin käsialaa.

Oltiin paikalla jo hyvissä ajoin ennen treenien alkua, ja kerkesinkin hetken seurata aiempia ryhmiä. Kävi niin, että meitä edeltävässä ryhmässä treenavan kaverini koira alkoi ontumaan, joten kipaisin Mindyn autosta lainakoiraksi. Mindyä ei ole kukaan muu ohjannut kuin minä ja kasvattaja, joten vähän jänskätti et lähteekö tuntemattoman mukaan, kun ei ollut siis nähnyt tätä mun kaveria koskaan aikaisemmin. Voin kertoa että huolehdin turhaan :D Vitsi jäi harmittaan kun en tajunnut ottaa videota, mutta siis voin kertoa et leuka tippu lattiaan ku neiti laitteli menemään niinkuin olis aina ollut Lauran ohjaamana. Aiemmat treenit oli jääneet unholaan ja virtaa riitti, Mindy tykitti ihan mahtavan juoksarin A:lle ja huikeen putkijarrun 14-putkelle. Muutenkin rata sujui kuin vettä vain! Ehkä paras oli kun unohdin kertoa Lauralle, et Mindy ei tee vielä keppejä osana rataa. Sinnehän Laura juoksi ottamaan Mindyn pakkovalssilla putkesta kepeille, ja mitä, Mindy tuli super nätisti ohjaukseen ja pujotteli menemään. Ihan käsittämätön koira. Sydän.

Sitten oli Bambin vuoro. Bambi oli voinut vähän huonosti aiemmin päivällä, mm. oksensikin kerran. Olo vaikutti kuitenkin ihan normaalilta illemmalla, joten uskalsin mennä treenaamaan. Mutta kyllä vähän näkyi vauhdissakin, ettei neiti ihan elämänsä kunnossa ollut. Raukka.

Sylkkäri 2-hypylle meni ihan ok. Täytyy ottaa sekin treeniin että saadaan varmemmaksi. 3-4-välin kuljetus ihan fine, kun tajusin muuttaa vähän omaa linjaa ja ohjata 4-hypyn vastakkaisellä kädellä. Sen jälkeen ei ollut mitään ongelmaa putkelle nro 14 asti. Neiti oli meinaa unohtanut et mikä on putkijarru, kaarratti menemään, ja katsoi mua vaan et "mitä sä siellä sihiset?". Palkattiin siihen pari kertaa niin johan muistui mieleen. 16-17 japanilainen venyi joka kerta, mur. Täytyy oppia ohjaan se terävämmin, ettei valahda tuolla tavalla. Keppien pakkovalssiin tuli nätisti. Ärsyttävää, kun oltiin niin hyvin pääsemässä tuolla viimeisellä pätkällä puhtaasti loppuun, mutta Bambi näki jotain nameja heitteleviä vihreitä miehiä ilmeisesti 20-putken jälkeen, ja pysähtyi vimmatusti etsimään palkkaa maasta. Se ei oo koskaan aiemmin pysähtynyt kesken radan. Mun täytyy lopettaa namien maahan heittely, kun se ihan selvästi meni jonkun lentävän kumirouhepalan tms. perään, heh :D

Jälkeenpäin sitten selvisikin, että joku mahapöpö sille oli tarttunut. Tiistai-ilta ja keskiviikko meni nimittäin oksentaessa ja ripulikin vaivasi :( Riisi-raejuusto ruokavaliolla mentiin pari päivää, annoin myös säännöllisesti canikuria ja attapectiniä, joilla saatiin onneksi tauti kuriin. Nyt Bambi on jo täysin normaali, eikä ole kahteen päivään kärsinyt em. vaivoista, joten voidaan hyvillä mielin mennä kisaamaan huomenna! Ja onneksi Mindyyn ei ihme ja kumma tauti tarttunut.
Mutta hei! Palaillaan sit viikonlopun jälkeen taas kisakuulumisilla, kun päästään nyt siis korkkaan se 2-luokka, jippikaijei!

Kivaa viikonloppua kaikille! ♥

Treenipäiväkirja; viikot 39-41

Treenipäiväkirjaa pitkästä aikaa... :)


Maanantai 14.9.

Maijun treeneihin pääsi vuorostaan Bambi tällä kertaa. Tämä treeni taisi olla ensimmäinen Bambin tauon jälkeen. Ihan hirveitä räiskintöjä A:lta, mut laitetaan tauon piikkiin..

Rata on vain suuntaa antava, alkuperäinen Maiju Korhosen käsialaa.

Alussa ei ollut sen kummempia ongelmia. Sain ihme ja kumma kuljetettuakin Bambin jotenkin 4-hypylle ilman, että se hakeutuu takaakiertoon. Ongelmaksi koitui kuitenkin kepit, kun yritin mennä törkkäseen Bambin oikeaan väliin. Sitä se ei kestä vielä yhtään. Lähetys kaukaa onnistuu kyllä joka kulmasta, mutta se ottaa hirveesti häiriötä jos meen yhtään liikaa hänen arvon reviirillensä sörkkimään :D Kun ei vielä muutaman toiston jälkeen ottanut onnistuakseen, niin päätettiin tällä kertaa vaan lähettää Bams suorittamaan keppejä ja otetaan joku toinen kerta treeniin. Tämän jälkeen kepit sujui aivan loistavasti, vielä kun ottaa huomioon et ne oli asetettu suoraan seinää päin. 8-9 väliin tehtiin pakkovalssin (=kartturin ehkä eniten inhoama ohjaus) sijaan japanilainen, joka onnistui heti kun maltoi ohjata sen rauhassa loppuun. 13-14 välissä allekirjoittanut sääti jotain ihmeyksiä aluksi, mutta persjätöllä tämä kohta onnistui lopulta kuitenkin ihan mallikkaasti. Loppu meni nyt vähän miten meni, kun esteet oli vähän eri paikoissa mitä muistelin, tästä syystä esimerkiksi hypyn 21 saksalainen oli about viikon myöhässä :D Saatiin kuitenkin tehtyä rata loppuun asti.

Tiistai 15.9.

Tiistaina pääsi sitten Mindy vuorostaan ottamaan osaa Tiian treeneihin, jossa oli luvassa aikamoinen rytmitysrata. Me ei oltu tätä ennen kauheesti harjoiteltu rytmittämistä Mindyn kanssa, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Bambihan nyt tunnetusti lukee rytmitystä vähän niin ja näin.. (=ei juuri mitenkään).

Rata on suunta antava, alkuperäinen Tiia Söderholmin käsialaa.

Mindy oli ihan super! Tiiakin sanoi, että ei ole koskaan kouluttanut koiraa, joka lukee ohjaajan liikettä noin hyvin. 2- ja 3-hypyille ei paljon tiukemmin saa valssia käännettyä mitä Mindy kääntyi! Kuitenkin vaikka se kääntyy tiukasti, niin neiti irtoaa myös kiihdytyksestä ihan super kauas, aivan bueno pentunen! Huomaan vaan itsestä, että mulla meinaa aina jäädä Bambi-ohjaus päälle, niinkuin videolla tuossa 14-hypyn jarrutuksessa näkee. Bambi tarvii tosi äkäisen jarrutuksen, jotta saan sen kääntymään. Nyt kun jarrutin Mindyn kanssa samalla tavalla, niin tuloksena oli pysähdys :D

Tiistai 29.9.

Muutamat treenit on jäänyt kuvaamatta, joten hyppään näissä videoiduissa eteenpäin.
Tiistaina kävin kaksissa treeneissä. Mindy pääsi ensiksi Tiian treeneihin, joissa rata näytti tältä:

Rata on suuntaa antava, alunperin Tiia Söderholmin käsialaa.

3-4 väliin taisi kaikki muut tehdä takaaleikkauksen, mutta itse päädyin valssiin, koska Mindy kääntyy niin tiukasti ja ajattelin sen olevan meille sujuvin, niinkuin se olikin. 8-hypylle jarru oli taas Bambin jäljiltä ihan jäätävä, ja piti ottaa muutama kerta uusiksi koko pätkä. Kartturi voisi opetella muistamaan, että kumpaa koiraa aina ohjaakaan ;) Muuten radassa ei ollut kummempia ongelmiakohtia.







Bambi pääsi suoraan Niinun hallilta Jennan treeneihin Vantaalle, kun olin ostanut Agility Akatemialta tuurauspaikan. Rata vaikutti hauskalta, jossa oli kuitenkin meille muutamia pahoja kohtia.

Rata on suuntaa antava, alunperin Jenna Caloanderin käsialaa.

Jenna ei ollut nähnyt Bambia aiemmin, joten otettiin alku pätkissä ihan vaan et Jenna näkee miltä meidän tekeminen näyttää. Saatiin paljon kehuja ja Bambi sai positiivista palautetta hyvästä ja "ei shelttityyppisestä" estefokuksesta ja irtoamisesta. Bambi on Jennan mukaan vähän kuin minimallinen bordercollie, ja sitä täytyy ohjata myös sen mukaan. Jenna sanoi Bambin muistuttavan kovasti omaa koiraansa Neonia, joten sain todella paljon hyviä vinkkejä omaan ohjaukseen!

Pakkovalssi on mun inhokkiohjaus, ja eiköhän se ollutkin osana rataa. Sanoinkin, että tämä ei sitten meillä meinaa ottaa mitenkään onnistuakseen, kun Bambi ei tuu mua kohti. Jenna katsoi meidän suorituksen (10-hyppy) kerran ja totesi, että se johtuu siitä etten pysy paikallaan vaan kipitän taaksepäin. Koitettiin sit niin, että pysyin paikallaan ja KAPPAS, niinhän se vain onnistuikin :D Vähän varmistellen suoritettiin tuota kohtaa, mutta huippua et saatiin pakkovalssi nyt ainakin väliaikaisesti onnistumaan.

Muuten radassa ei kummempia ongelmia ollut. Poispäinkäännös kepeiltä putkeen kauhistutti, kun ei olla tehty tuollaista ennen, mutta saatiin sekin yhden epäonnistumisen jälkeen onnistumaan, kun osasin vaan kääntää Bambin oikeeseen aikaan. Videolta huomaa, että kartturin jaloissa alkoi loppua kohden  hieman tuntumaan aiempi treeni Mindyn kanssa, mutta jotenkin sain taisteltua loppuun, heh. Ihan huippu treeni kaikenkaikkiaan! Täytyy ostaa noita tuurauskertoja usemminkin!

Maanantai 5.10.

Tämän viikon (41) molempiin treeneihin pääsi Bambi, kun Mindy oli käynyt molemmat viikkotreenit edellisenä viikkona. Halusin myös saada viimehetken vinkit viikonlopun kisoja varten.
Maijun treeneissä tehtiin rataa, joka oli kuin meille tehty! Se sisälsi paljon meille hankalia kohtia, joita on ollut tarkoituskin treenata, mm. kepeille vastaanotto ja törkkäisy.

Rata on suuntaa antava, alunperin Maiju Korhosen käsialaa.

Hoks! Numerot hyppää jostain syystä radalla 11-13 ja 21-23.

1-2 väli sujui yllättävän hyvin, vähän tosin varmistelin. Kepeillä Bambi ei pujotellut loppuun saakka pariin kertaan (????), mikä on meille ihan uus juttu ja allekirjoittanut olikin tästä syystä vähän hermoromahduksen partaalla. Kepit on ollut meillä aina niin hyvät. Syytä en tiedä, mutta saatiinpahan onnistuun sekin kohta.

4-hypyn tuplasylkkäri jotenkin valui ihmeellisesti. Oltiin tehty samaa kohtaa Mindyn kanssa samaisissa treeneissä viikko sitten, ja se meni paljon paremmin silloin Mindyn kanssa. No mutta pääasia et onnistui kuitenkin.

Sitten ei ollut hetkeen mitään ihmeellisyyksiä. 13-putkelta Bambi tosin lähti kerran väärään suuntaan, mut ei kummempaa. 16-kepeille jarrutti ihan superisti, eikä ottanut häiriötä vaikka olin törkkäisemässä sitä oikeaan väliin, JEE! 20-hypyllä en saanut pidettyä ohjausta vaan lähdin joka kerta hätiköimään, siksi se ei ottanut onnistuakseen, damn. Saatiin tehtyä rata kuitenkin joten kuten loppuun asti ja kivat treenit oli kokonaisuudessaan taas. Paras juttu oli, että Bambi osui A:n alastulokontaktille joka kerta, vaikka kiiruhdinkin itse tekemään sokkaria, super-bumba.

Siinäpä ne postaamatta olevat treenit taisi ollakkin.
Kontaktit alkaa nyt olla siinä kunnossa, että uskaltauduin ilmoittautumaan muutamiin kisoihin agiradoille. Saa nähdä et pysyykö ne kasassa myös kisatilanteessa!

Meillä kävi tänään fyssari huoltamassa molemmat koirat, joten huomisen lepopäivän (lue= MM-kisojen livestreamin katselupäivän) jälkeen ollaan täynnä virtaa ja vetreinä starttaamassa lauantaina. Tai ainakin koirat on. Heh.

Hyvää viikonloppua kaikille! ♥

Miten menee, Mindy?

Noniin, vihdoin ja viimein kerettiin käydä vähän videoimassa tuon agipuupin esteosaamista. Olen saanut paljo kyselyitä, että mitä Mindylle kuuluu, mitä esteitä se osaa, miten kontaktit sujuu jne. Ajattelin tehdä aiheesta ihan oman postauksensa.

Ensin on pakko näin julkisestikkin vähän hämmästellä tällaista mörköä, nimeltä kisa-ikä. Lähes aina, kun olen jutskannut jonkun kanssa kisoissa ja he ovat kyselleet noita ylläolevia kysymyksiä Mindystä, ovat he ihmetelleet "mutta sehän on jo kisa-ikäinen."

Koirahan saa startata virallisissa kilpailuissa sen jälkeen, kun 18kk rajapyykki ylittyy. Täytyy painottaa, "koira SAA startata", koiran ei tarvitse startata.

Mä kuulun siihen ryhmään, jonka mielestä kisa-ikä tulisi nostaa kahteen vuoteen. Ihan vaan sen takia etteivät ihmiset kokisi tätä ihme tarvetta, että koiran täytyy olla täysin kisavalmis ja esteosaamisen täydellistä heti 18 kuukauden iässä.

Älkääkä käsittäkö väärin. En ajattele, että kaikki jotka starttaavat virallisissa koiran ollessa 18 kuukautta, tekisivät jotain väärin. Ei todellakaan. Suurin osa heistä on varmasti antanut koiran kasvaa ja kehittyä rauhassa ja treenanneet sopivissa määrin. Sitä en epäile.

Mutta sitten kun törmää näihin sankareihin, niin kuin minä viime kisoissa. Menin silittämään tämän nimeltämainitsemattoman henkilön pentua, joka oli todella suloinen. Pentu vaikutti tosi väsyneeltä, silmät meinasi mennä kiinni vaikka oltiin kisapaika hulinassa ja ihmettelin tätä vähän ääneen. Omistaja kertoi että pentu on väsynyt, koska he ovat treenanneet tänään 3 tuntia. Mä ihmettelin ja kysyin, että mitä sä olet oikein näin nuoren koiran kanssa treenannut 3 kokonaista tuntia? Vastaus oli, että "keppejä, tekeepähän nyt ainakin kaikki kulmat." Juteltiin vähän lisää ja paljastui, että tämä 8 kuukauden ikäinen pentu harjoittelee neljä kertaa viikossa agilityä, keppejä, kontakteja ja kokonaisia ratoja. Mun on pakko myöntää, että tuli tämän keskustelun jälkeen vähän vastenmielinen fiilis koko lajista. 

Mä en vuodata asiaa nyt enempää, koska tästä tulee ihan jäätävä kilometripostaus muuten. Mutta ihan näin selvennyksenä kaikille, että joo Mindy on 20 kuukautta, mutta ei ole vielä startannut virallisissa kilpailuissa. Tämä johtuu siitä, että me ollaan treenattu aika vähän. Ollaan leikitty, heitelty palloa ja tehty agilityä siinä sivussa. Ollaan pidetty tämä laji meille molemmille hauskana, jota sen kuuluu ollakkin. Ollaan etsitty sitä yhteistä flow:ta, ja löydetty se. Meidän yhteinen tekeminen on ihan parasta ja nautitaan molemmat siitä hulluna! :) 

Mä oon aloittanut tämän lajin alle vuosi sitten, ja ilman mun treenikavereita, valmentajia, ja kasvattajia (tai paremminkin *kasvattajaa, kiitos Heidi :D♥) olisin saattanut olla itsekkin siinä luulossa, et kovat treenit täytyy aloittaa tosi aikaisin jotta koira on kisavalmis heti kisa-iän täyttyessä. Mutta onneksi olen saanut korvaamattomia neuvoja ja osannut harrastaa tätä lajia maltilla. Muuten varmasti olis mennyt maku koko hommasta sekä minulla että koirilla.

Olen niin kiitollinen, että mulla on kaksi tervettä koiraa ja sitä kautta lupa & hyvä omatunto harrastaa, sekä tehdä välillä niitä rankempiakin treenejä ja kisareissuja.

No mutta nyt vihdoin asiaan........... :D

Tein tällaisen videokoosteen nykyisestä esteosaamisesta niiden esteiden kanssa, jotka ovat vielä työnalla;

Kepit

12-kepin sarjaa ollaan treenattu nyt yhteensä ehkä kaksi kertaa :D Rytmi on kuitenkin pienestä treenimäärästä huolimatta alkanut löytymään aika kivasti. Kepit olen opettanut molemmille koirille 2x2 -menetelmällä ja vannon niin tämän ko. menetelmän nimeen, amen. Laskin, että Mindylle 2x2 treenikertoja on kertynyt yhteensä 8, KAHDEKSAN!! Ja se tekee tosiaan kaikki 12. Ihan mieletöntä.

Harjoittelemisen varaa löytyy vielä kuitenkin hurjasti. Täytyy ottaa kepit osaksi rataa ja harjoitella niitä eri liikehäiriöllä ja -ohjauksilla. Mut ihan huisia, oon jo tähän niin tyytyväinen et puupi oppi nää niin nopeesti!

A-Este

A:n juoksari on tällä hetkellä ihan loistava. Mindy rytmittää laukan lähes täydellisesti. "Pieniä" epätoivon hetkiä välillä on ollut, niin kuin juoksukontaktien opettamiseen vähän kuuluukin, mutta kun lopputulos on tämä niin ei voi kuin hymyillä tyytyväisenä! Onneksi en luovuttanut, vaikka jotkut välillä muistuttelikin miten helppo olis opettaa vaan pysäytys!

Nyt voidaankin alkaa harjoitella haastavempiakin ohjauskuvioita, kuten takaaleikkausta A:n yhteydessä. Lisäksi haluan treenata käännökset kuntoon, kun tähän mennessä ollaan aikalailla paahdettu suoraan eteenpäin A:lta.

Puomi

Puomi on hyvä. Harmi kun en saanut videolle ihan parasta suoritusta, mutta ihan ok tuokin, vähän hidas vaan. Välillä neiti näppärää täytyy muistuttaa et hei tähän kuului pysähtyä, kun A:n treenaamisen jälkeen neiti on ihan tykinkuulana näyttämässä miten hienosti hän tuon puomin juoksarina suorittaisi :D 

Puomi tarvii vielä paljon toistoja. Oon nähnyt miten pirun hyvä se voi Mindyn kanssa olla, joten haluan siitä sellaisen. Lisää treeniä siis vaan! Sit kun sujuu muuten, niin sama käännös- jne. treenit kuin A:lle.

Keinu

Hahaa! Meidän vauva-keinu :) Täydelliseen täysikorkean keinun suoritukseen on vielä vähän matkaa, mutta mun mielestä on ihan parasta kun neiti paukuttelee keinua nykyään innostunut kiilto silmissä häntä heiluen, kun vielä muutama kuukausi sitten se pelkäsi koko estettä ihan kamalasti. Keinun nykyiseen tilanteeseen olen siis very happy! Ja suunta ei ole kuin ylöspäin :)

Mutta tällaista tällä kertaa. Vähän jälleen venähti, mutta niin käy joskus :D Kivaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille! ♥

Ajatuksia kilpailemisesta

Nyt kun kesä alkaa taas lähestyä loppuaan, kesän treeniryhmät loppuu ja syksyn ryhmät alkaa, niin tässä alkaa pakostakin miettiä suunnitelmia ensi kaudeksi.

Mehän ei kummankaan koiran kanssa olla vielä startattu virallisissa kilpailuissa. Bambi alkaa olla A-esteen hiomista vaille kisavalmis, kun taas Mindyn kanssa ollaan otettu askel taaksepäin, ihan tarkoituksellisesti siis. Mindy on ihan super nopea koira, jonka pitää myös päästä juoksemaan. Oon huomannut, että mitä enemmän me tehdään jonkun pienen kiemuran kanssa toistoja, sitä enemmän vauhti ja tekemisen ilo hiipuu. Siksi olenkin nyt päättänyt, että tärkeintä on pitää Mindyn kanssa tämä homma oikeesti hauskana, eikä edetä liian nopeesti vaativimpiin harjoituksiin. Mindyn kanssa on parasta mennä täysillä ja nähdä miten paljon se nauttii, ei meillä tämän kouluttautumisen kanssa ole kiire minnekkään.

Bambi alkaa tosiaan olla kisavalmis, pakko kai se on myöntää. Mä oon aina sanonut, että meitä ei kisoissa nähdä ennen kuin esteosaaminen ja yhteinen tekeminen on täydellistä. No faktahan on se, ettei tässä lajissa tule todennäköisesti ikinä meno olemaan täydellistä. Aina on jotain kehitettävää ja treenattavaa, eikä siitä pääse mihinkään.

Bambi on aivan mieletön koira, ja vaikka mä oon tosi itsekriittinen, niin ollaanhan me oikeesti kehitytty tosi paljon viimeisen vuoden aikana. Kun miettii, et lähettiin siitä tilanteesta et Bambin kanssa piti tyyliin itse ryömiä putkeen, jos sen halusi menevän sinne. Epiksien supermölli -radoilta tultiin yleensä sylikyydillä pois, kun kaikelle piti haukkua eikä ohjaajan käskyjä otettu kuuleviin korviin. Ei uskoisi samaksi koiraksi tuota, ketä mä saan nykyään ohjata. Bambin kanssa tekeminen on ihan parasta.





Mä oon koko ajan ajatellut, että starttaaminen virallisissa on vielä jossain kaukana tulevaisuudessa. Oon aina nähnyt meidät nimenomaan supermölleinä, jotka saa kilpailla epävirallisesti vielä pitkän aikaa. Nyt kun Bambi sitten oppi kepit, niin mä vähän hätkähdyin, et mitä me nyt sit tehdään, kun kepit on opittu? Treenikaverit naurahti, et no meette kisoihin tietysti. Mä olin ihan järkyttynyt, kun enhän mä ollut koko kisaamista vielä edes niin miettinyt. Aina se on ollut sellainen "sitten joskus" -juttu.




No, tässä sitä nyt kuitenkin ollaan lähdössä viimeisiin treeneihin ennen lauantaina olevaa ensimmäistä virallista starttia. Osallistutaan vain hyppyradalle, kun se A on nyt vielä kuitenkin vähän epävarma. Hypärille kuitenkin ilmoittauduttiin (hieman ehkä Maijun painostamana :DD), että saadaan nyt vaan se eka startti pois alta, ettei se kummittelis enää mörkönä mun mielessä. Lauantai-aamuna suunnataan siis Ojankoon kisakirjan ostoon ja mittaukseen, jännää! Peukut pystyyn siis :)

Kuvat © Malena Lindgren

Maijun treenejä

En ole täällä tainnutkaan vielä mainita, et treenataan nykyään taas Maijun silmien alla, jee! Maiju laittoi joku kuukausi takaperin viestiä, et hänen maanantain 18-19 ryhmästä vapautuu paikka, kiinnostaisko? Ja todellakin kiinnosti! Kahdet treenit on nyt takana ja on kyllä niin huippua olla taas pitkästä aikaa Maijun koutsaamana :)

21.7.

Ensimmäiset treenit. Rata vaikutti tosi kivalta ja sitä se myös oli. Tosi hyviä kohtia mitä meidän on ollut tarkoituskin treenata. Bambikin vaikutti olevan mielissään kun päästiin pitkästä aikaa tutun Maijun kanssa tuttuun halliin :)

          27.7

Rata vaikutti kivalta, mut myös haastavalta ;) Ongelmaksi osoittautui kepeille takaaleikkaaminen, jota mä halusin ihan tahallaan kokeilla. Ei vaan oikein ottanut onnistuakseen, kulma oli tosi vaikee kun kepit on muutenkin vielä epävarmat meille molemmille + mun lähetys oli pielessä. Saatiin ne kuitenkin tehtyä onnistuneesti. Alkuun olin suunnitellut ohjata 3-4-5 välistävedolla ja takaaleikkauksella. Se ei puomi-imuiselle koiralle vaan oikein toiminut, kun se puomi oli niin houkuttelevasti siel 4-hypyn takana! Vaihdettiin sit niin, et tehtiin 3-hypylle valssi ja 4-hypylle päällejuoksu, toimi paljon paremmin. 

Huomatkaa mun tyylikäs omiin jalkoihin kompurointi... :D Olis pitänyt laittaa hidastuksella!

Ens viikolla mulla menee valitettavasti nämä treenit iltavuoron kanssa päällekkäin, jos joku haluais mennä tuuraamaan mua maanantaina (3.8.) Ojankoon Racinel -areenalle klo18-19 hintaan 25e, niin laittakaa ihmeessä viestiä mulle joko maria.pentikainen@gmail.com tai tekstaria 0401879973, niin lähetän ratapiirustuksen jne :) Treeneissä tehdään rataa oman tason mukaan, rataan tutustutaan paikan päällä ja ratapiirustuksen saa etukäteen. Ryhmässä on 4 koirakkoa.

Bambi oppi kepit?

En tiedä mitä tapahtu, mut nyt alkaa pahasti vaikuttamaan siltä, et mulla on A-estettä vaille kisavalmis koira. (Onneksi A on sen verran katastrofaalinen, et sen kanssa voi mennä vielä hetki jos toinenkin :D)

Keppien suorittamisessa mulle on tärkeää se, että koira suorittaa ne itsenäisesti ilman ohjaajan liikeapuja. Tavoitteena, että vaikka itse lähtisin juoksemaan päinvastaiseen suuntaan, niin koira pujottelee loppuun asti. Tärkeää on myös sisäänmenot. Koiran pitäisi osata lukea oikea väli, huolimatta siitä mistä se kepeille lähetetään.

Kauan asiaa harkittuani, päätin alka opettamaan koiria 2by2 -tekniikalla. Noin 1kk sitten lainasin mun treenikaverilta videon pujottelun opettamisesta ko. tekniikalla. Ja ei jessus, Bambi oppi oikeesti parissa viikossa koko 12-kepin sarjan! Ihan uskomatonta. Bambi on sen verran lyhytrunkoinen, että se joutuu tekemään aika pitkiä loikkia pujottelussa mikä luonnollisesti rasittaa kroppaa. Siksi mä olen pitänyt toistot ihan minimissään, ja treenannut keppejä muutenkin todella vähän.

Tänään kuitenkin käytiin muutaman päivän agilitytauon jälkeen tekemässä VAIN keppejä. Tavoitteena oli saada koira lukemaan oikea sisäänmenoväli erilaisista ohjauksista ja kulmista. Harjoiteltiin myös juurikin sitä itsenäistä suorittamista.

Ja voi vitsi miten tyytyväinen oon ♥ Tästä on hyvä jatkaa! :)

Mindy on tällä hetkellä Kaarinassa Heidi-kasvattajan luona kyläilemässä, jotta paikka pysyy tuttuna ensi kevättä/kesää varten, kun Mindy menee sinne tekemään pennut :) Hauskaa niillä siellä vaikuttaisi olevan, Mindy oli päässyt käymään sille uudessa hallissakin aksaamassa!

Me vietetään  nyt siis viikonloppu Bambin kanssa laatuaikaa sohvalla agilityn EO-kisojen livestreamia katsellessa, ei huono ;)

Hyvää viikonloppua kaikille ! ♥

Kuinka paljon koira tarvitsee liikuntaa?

Taas yksi touhukas viikko takana. Ollaan koirien kanssa käyty valloittamassa uusia lenkkimaastoja. Mulle tuli eilen mieleen, kun katselin sportstracker:istä viikon yhteenvetoa, että me liikutaan aika paljon. Mulle on itselle tärkeää, että koirat pääsee mahdollisimman paljon juoksemaan vapaana, ja siksi ajellaankin monesti vähän kauemmas näistä kotikulmista lenkkeilemään. Ja voi miten paljon nämä kaks tykkää vapaana temmeltämisestä! Ne jaksais jahdata toisiaan varmaan koko päivän. Metsässä juoksemisesta nauttii kyllä sekä koirat, että minä. Siinä saa kivasti ajatukset muualle.

Mä oon alkanutkin miettimään, että mikä on tarpeeksi ja mikä on liikaa? Entä mikä on liian vähän? Kun vertaa aikaisempia koiria, mitä mun lapsuuden perheessä on ollut. Niin niiden lenkkeilyt on jääneet oikeastaan omakotitalon pihalla omatoimiseen ulkoiluun. Silloin tällöin käytiin joku pidempi lenkki. Tottakai tämä liikunnantarve on tosi paljon koirasta ja koiran rodustakin kiinni. Toiset tarvii enemmän liikuntaa kuin toiset.

Nämä kaksi ovat ainakin sellaisia yksilöitä, että jos lepopäiviä (=muutama lyhkäinen hihnalenkki) pidetään useampi putkeen, niin nämä tulee seinistä läpi :D Yhden lepopäivän jälkeen jo matot lentää ja täällä on aivan armoton ralli käynnissä. Me pidetäänkin kuitenkin se pari täyttä lepopäivää viikossa. Muut päivät joina ei ole esim. agilityä, käytetään johonkin muuhun tekemiseen. Tämä nykyinen treenirytmi tuntuu kyllä omasta mielestäni sopivalta.



Kun me mennään lenkille, niin harjoitellaan siinä samalla aina milloin mitäkin. Luoksetuloa, sivu -käskyä, ylämäkitreeniä, odottamista jnejne. Vaikka juostaan metsässä vapaana, niin huudan koirat aina siihen sivulle väh. 5 minutin välein. Lenkille lähdetään siis aina taskut täynnä nameja, ja otetaan se myös treenin kannalta.



Ajattelin nyt ainakin muutaman viikon tehdä tällaista viikkopäiväkirjaa, jossa on meidän treenit. (Perus hihnalenkkien lisäksi siis). Viime viikko näytti esim. tältä:

Maanantai: Lepo.

Tiistai: Agilitytreenit alku- ja loppuverryttelyineen.

Keskiviikko: 6km lenkki, rauhallista hölkkäystä. Harjoiteltiin ohituksia ilman hihnaa.

Torstai: Seurasaaren ympäri. Ohitukset ja luoksetulot treenissä.

Perjantai: 5km lenkki, mäkitreeniä sekä hitaasti että kovalla vauhdilla.

Lauantai: Agilitytreenit alku- ja loppuverryttelyineen.

Sunnuntai: Lepo. Koirille hieronnat ja venyttelyt.




Mä haluaisin kuulla myös teidän muiden kokemuksia. Kuinka paljon liikutte koiranne kanssa? Entä kuinka paljon omasta mielestänne teidän koira tarvitsee liikuntaa? Monta kertaa te treenaatte viikossa? Mikä on liian vähän, ja mikä on liikaa?

Haastan myös kaikki tekemään samanlaisen viikkopäiväkirjan aina kuluneesta viikosta, siinä hahmottaa aika hyvin, että minkälainen se oma treenirytmi on. :)

Mindyn agility -katsaus

Moi! Mä ajattelin, että tekisin Mindyn kohdalla vähän tällaista tilannekatsausta agilityn kohdalla. Meillähän on tottakai tähtäys korkealle, niin kuin pitääkin. Ollaan kuitenkin edetty tosi rauhalliseen tahtiin. Eihän tässä kiire ole mihinkään.

Ollaan viime aikoina keskitytty lisäämään irtoamista ja estehakuisuutta. Voin ihan rehellisesti sanoa, että Mindy on kehittynyt kummassakin hurjasti.

Hyppytekniikkaohjaaja Mari antoi meille neuvoksi, että esteitä kannattaa alkaa jo nostamaan (mun korkeus radoissa on ollut aina tyyliin max. 15cm Mindyn kaa :D), "kun se on jo tuon ikäinen ja itsevarmuutta puuttuu". Treeneissä siltä ei kyllä puutu itsevarmuutta ollenkaan, olin siksi vähän yllättynyt tuosta kommentista. Nostinkin viime treenissä hypyt 30cm ja näppärästihän se meni. Itsevarmuutta on kyllä välillä vähän liikaakin ;D Ajattelin, että voisin alkaa vaihteleen korkeutta, siitä 10cm aina siihen 35cm asti Mindyn kohdalla jos uskallan. Mindy vaan tuntuu niin pennulta vielä! Yhyy, en hyväksy sen aikuistumista ;)

Treeneissä ollaan keskitytty tekemään radanpätkiä ja harjoiteltu kääntymistä, irtoamista, jne.. Suurimmaksi osaksi mennään hallille vielä leikkimään ja siinä sivussa treenaamaan, pidetään laji molempien mielestä hauskana :)

Uusi treeniryhmä

Me aloitettiin Bambin kanssa tiistaina Tiia Söderholmin ryhmässä Niinun hallilla. Tullaan treenaamaan seuraavat 6 tiistaita ko. ryhmässä. Tiia oli kouluttajana mulle uusi, joten oli kiva kuulla uutta mielipidettä pitkästä aikaa! Meitä on ryhmässä 5 koirakkoa ja 75 minuttia aikaa, joten kerkeää kaikki hyvin treenaamaan.

Opeteltiin treenien aluksi kaksi rataa. Ensin tosi yksinkertainen "hallin ympäri molempiin suuntiin" -rata ja sitten vähän teknisempi, joka sisälsi paljon takaakiertoja ja -leikkauksia. O-ou. Me ei olla kauheesti treenattu kumpaakaan. Bambi oli ennen niin kovin kädessä kiinni, että jouduttiin harjoitteleen ihan perusjuttuja tosi pitkään. Pitihän sitä kuitenkin yrittää ;)




Ensimmäinen rata (valkoiset numerot) meni tosi kivasti. Bambi meni uudesta paikasta huolimatta tosi reippaasti putkiin, joten eihän siinä pitänyt paljoa ohjailla.
Kun rata oli suoritettu, Tiia kertoi minulle, että juoksen vääränlaisella askeleella! Siis miksi kukaan ei ole koskaan kertonut, että kantapää edellä ei kannata juosta, varsinkaan jos pitää ottaa nopeita spurtteja? Toisaalta aloin miettimään, kun multa murtui viime syksynä tuo vasen jalka enkä pystynyt muutamaan kuukauteen varaamaan päkiälle ollenkaan, että onkohan tuo askel jäänyt mahdollisesti siitä?
No mutta joka tapauksessa, koitettiin seuraavaksi mennä rata ympäri toiseen suuntaan sillä tavalla, etten saa astua kantapäille ollenkaan. Miten voi juokseminen muuttua ihan eri tuntoiseksi?? Siis askel tuntui niiiiiiin kevyeltä. Olen niin mielettömän kiitollinen, että Tiia tarttui tällaiseen ongelmaan, mihin en ainakaan itse ole kiinnittänyt mitään huomiota. Nyt vaan sitten päkiäjuoksua treenaamaan :)

Seuraavaksi mentiin sit toinen rata (harmaat numerot). Mun pahoista aavistuksista huolimatta rata meni puhtaasti? Paitsi lopussa, kun olin yllättynyt et päästiin niin pitkälle, että meinasin unohtaa loppuradan :D Mun ohjaukset oli kyllä aivan pielessä. Niin kuin sanoin, niin takaakierrot etenkin ovat jääneet vähemmälle treenaukselle, varsinkin peräkkäiset sellaiset. Ne otettiinkin heti tehotreeniin. Bambi raukka alkoi jo miettimään, että mitä mä oikein teen väärin kun tätä samaa toistetaan sata kertaa! Haha.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin treeneistä oikein kovasti, myös Tiiasta kouluttajana. Ensi viikon treenejä odotellessa! (=ei muuta tehdä kun treenataan takaakiertoja)




Ja hei nyt kaikki peukut pystyyn huomenna, kun lähtään toilaileen Lahteen. Mindy tiputti turkinkin oikein sopivasti ennen näyttelyitä :D