Kisaviikonloppu

Moikka ja kivaa keskiviikkoa! Niinkuin jo edellisessä postauksessa kerroinkin, niin viikonloppu meni meillä aikalailla itse kisatessa + kisoja katsellessa. Osallistuttiin ensimmäistä kertaa agilityradoille, ja pakko myöntää et mä olin aika kauhuissani kun odotin mitä tulevan pitää :D

Lauantaina 10.10. startattiin siis molemmilla agiradoilla. Hypäriltä meillä oli jo LUVA taskussa, joten sinne ei mielestäni ollut mitään järkeä osallistua.

Koiria oli ilmoitettu ihan kivasti. Olisko A -radalle 11 ja B -radalle 12, jos en ihan väärin muista. Molemmat radat tuomaroi Anne Savioja.

A-rata näytti suunnilleen tältä:

Rata on vain suuntaa antava, alunperin Anne Saviojan käsialaa.

Tutustuessa rataan päätin heti, että otan alun kepit umpikulman puolelta, kun se on mulle niin paljon helpompi. Siitä sit takaaleikkauksella putkeen. Muuten radassa ei ollut mitään kummallisempaa 5-hyppy vähän jänskätti, että kaarrattaako koira kepeille asti siinä. Ja tottakai kontaktit jännitti, kun kyse oli ensimmäisestä agilityradasta!

Itse radasta mulla ei valitettavasti ole videota. Alku meni hyvin 8-putkelle asti, jonka Bambi kiersi (???). Myönnän etten kauheen huolellisesti sitä sinne ohjannutkaan, mutta putki-imuinen pampula löytää yleensä putket kulmasta kuin kulmasta. Ihme juttu. Sen jälkeen Bambi otti kiellon 9-putkelta. Tässä vaiheessa kartturi oli vähän kysymysmerkkinä, puhumattakaan siitä kun jouduin vielä ottamaan pari uutta yritystä ennen kun sain sen sinne :D Whaaaat. Varmasti näille kielloille löytyis omasta ohjauksesta joku järkeenkäypä selitys, mutta kun ei ole sitä videota. No mutta. Tosiaan kieltojen välissä turhautunut turkis hyppäsi 7-hypyn uudelleen, joten siitä HYL. Loppurata sujui kuitenkin hyvin.

Kuulin maaliin päästyämme, että monet muutkin olivat ottaneet ihme kieltoja noilta putkilta, ehkä koirat näki jonkun oman mörön siellä :D
Mutta hei, pääasia että kontaktit menivät oikein nätisti! Hieno Bams ♥

B-rata näytti sitten about tältä:

Tämäkin rata vain suuntaa antava ja alunperin Anne Saviojan käsialaa.

Rataantutustumisessa pisti vähän mietityttämään, että miten saan kalasteltua koiran tuon 6-putken jälkeen ilman, että se syöksyy täysillä seuraavaan putkeen. Toinen juttu oli kun tullaan ulos 12-putkesta, että saa takaaleikkauksella koiran oikeaan päähän putkea nro13. Aika suora linja sinne oli, mutta siitä huolimatta vaikka kuinka monet koirat syöksyivät sinne toiseen päähän.

Rata meni ihan hyvin. Ei nyt nopein rata mitä ollaan tehty, mutta sujuva. Kontakteissa ei taaskaan mitään ongelmaa (JEEEEE), ja noi kohdat mitä tutustumisessa mietin ongelmiksi, eivät olleet meille ongelmia, jippikayjei!

Nollahan se sieltä napsahti ja ihan ok ajalla, joka riitti 2. sijaan.

Sunnuntaina 11.10 otettiinkin nokka kohti Turkua, kun Bambi starttasi ATT:n kisoissa, jälleen kahdella agiradalla. Oli ihanaa, kun 2-luokka starttasi ensiksi aamulla ja 1-luokka vasta niiden jälkeen. Vielä kun järjestys oli medi-maksi-mini, niin ei ollut mikään kiire aamulla.
Hallilla oltiin Liedossa jo hyvissä ajoin ennen oman luokan alkua, kerettiin käydä lämppälenkki kaikessa rauhassa, ja katsoa kisojakin! Luksusta. Mindyn kasvattaja Heidi tuli hallille moikkaamaan ihanan Ginny -pentunsa kanssa!! Ginny on kyllä ihan syötävän söpö pieni krokotiilin poikanen naskalihampaineen ♥ Mun pentukuume kasvaa kasvamistaan..
Kisat käytiin sunnuntaina käänteisessä järjestyksessä, eli ykkösten C-hypäri oli ennen agilityratoja. Sitten kun agiradat starttas, niin sai vielä rauhassa katsella medit ja maksit ennen rataantutustumista, oli kiva nähdä vähän etukäteen mitkä kohdat osoittautui haastaviksi!

Tuomarina ATT:n kisoissa toimi tosiaan Jari Suomalainen, ja ensimmäinen (B) rata näytti suurinpiirtein tältä:

Piirros vain suuntaa antava, alunperin Jari Suomalaisen käsialaa.

Kauheesti mitään muuta haastavaa radassa ei ollut, kuin keppien jälkeinen elämä. Mä oon hirveen vähän tehnyt mitään puolenvaihtoja keppien jälkeen, joten tuo kohta vähän mietitytti. Inhoon tehdä sellaisia ohjauksia kepeillä, jossa kadotan koiran hetkeksikkään (kuten persjättö), vielä ihan niin kova luotto ei nimittäin ole pujotteluvarmuuteen. Yksi vaihtoehto olisi myös ollut pitää koira oikealla puolella ja tehdä takaaleikkaus hypyllä nro13, mutta linja olisi kärsinyt. Mä päädyin rataantutustumisessa sitten tehdä valssin keppien päässä.

Kun meidän vuoro koitti, oli Bambilla hirveesti virtaa, ja vähän huolellisuus jäi puuttumaan suorittamisesta. Harmiksi eka rata ei taaskaan tullut videolle (tack Andreas :D).. A oli kuitenkin ihan super, paras tähän mennessä! Pidensi kivasti laukkaa ja rytmi osui just täydellisesti. Puhdasta rataa tehtiin kepeille asti, kunnes en antanut Bambin rauhassa hakea väliä, vaan lähdin etenemään valssiin kerkeäminen mielessä ennen kuin Bambi oli lukinnut oikean välin. Siitä kielto. Mä vähän ton kiellon jälkeen rohkaistuin kun tiesin että vitonen alla, ja päätin sitten kun otin kepit uudestaan mennä reippaasti edelle ja tehdä tuon kohdan persjätöllä. Ja ai vitsi se toimi hyvin! Täytyy uskaltaa ottaa riskejä jatkossakin, ja ylipäätänsä ottaa tuollaiset kohdat treeniin. Loppurata meni hyvin, siinä nyt ei ollutkaan mitään ihmeellistä.

Maaliin juostiin siis tuloksella 5 ja sijoituttiin toisiksi ainoan 0-tuloksen tehneen koirakon jälkeen.

Sitten koitti A-rata, joka näytti suunnilleen tältä:

Jälleen suuntaa antavaa matskua, alunperin Jari Suomalaisen käsialaa.

No nyt ne sit meni kantaan sen ihanan renkaan sinne radalla, saatoin sisäisesti päästää pari ärräpäätä ;) Se nimittäin tarkoitti sitä, että mun pitää jäädä lähettämään Bambi renkaalle (ei kestä vielä vedätystä), ja yritä siinä sen jälkeen sit keretä ton tykinkuulan perään.

Radalle lähdin kieltämättä vähän epäilevin mielin. Bambi loikki ympäriinsä "täysiitäysiitäysiitäysii" -meiningillä kun talutin sitä radalle, ja mietin et mitä tästä oikein tulee. No, voin kertoa et toi sen meininki kyllä näkyi radalla. Neiti päätti sitten juosta ja kaarrattaa oikein koko rahan edestä :D Omalta osalta rata meni kalastellessa tuota pässinpäätä oikeille hypyille, mutta jollain ihmeenkaupalla sain ongittua sen oikeille esteille oikeassa järjestyksessä, renkaankin se hyppäsi oikeasta reiästä ja maaliin juostiin 0-tuloksella.

Mikään kaunis rata se ei todellakaan ollut, mutta nolla kun nolla ja aika riitti luokkavoittoon, saatiin viimeinen LUVA ja sitä kautta napattiin myös sertifikaatti ja menolippu 2-luokkaan! :) Ei mikään turha reissu siis!

Aika huikeeta, että luokkanousuun ei tarvittu kuin 6-starttia. Joista joka toinen oli siis LUVA. Ensimmäisen ja viimeisen LUVA:n välillä aikaa kului kokonaiset 2 viikkoa. :D On tuo mun pikkumusta vaan niin super! ♥

En ollut ihan varautunut tähän, ja laittelinkin maanantaina ensi viikonlopun JAU:n kisojen koetoimitsijalle viestiä, jos he voi vaihtaa Bambin 2-luokan listoihin.

Ensi lauantaina mennään siis katsomaan, että miltä näyttää meininki kakkosissa! Hauskaa :)

JANKK:n kisat

Helou ja hyvää sunnuntaita! Meillä oli tänään kisapäivä. Uskaltauduin nimittäin meidän järkyttävän kisauran alun jälkeen ilmoittaa Bambin Janakkalaan hypärille.
Tänään aamulla ajoin Sarin luokse Vantaalle, josta jatkettiin sitten kimppakyydillä kohti JANKK-areenaa.

Meille tämä oli siis toinen virallinen startti ja Sarille & Odelle ensimmäinen. Sarin keskikokoinen villis Ode mitattiin heti perille päästyämme oikein hyvän kokoiseksi mediksi. Sari juoksi A- ja B Agilityradat ja me Bamsen kanssa siis C hypäri.. (Tarvin vielä luottoa siihen juoksariin :D) Sari ja Ode sai ekalta radalta 10 ja toiselta harmillinen 5 A:n alastulolta, muuten rata oli oikein tyylikäs! Vitosella he sijoittuivat kuitenkin 3. sijalle.

Agiradat tuomaroi Anne Savioja, mutta hypärille tuomariksi vaihtui Ritva Herrala, joka tuomaroi myös 2-luokat. Mua oltiin aikasemmin peloteltu, että Ritvan radat on kaikissa tasoluokissa haastavia, joten vähän jänskätti mitä tuleman pitää.

Hypprata oli kuitenkin profiililtaan aivan loistava meille! (Toivottavasti mun tekemä piirros antaa jotain käryä et miten se suunnilleen meni..) Kaikki esteet ei nyt ihan symmetrisesti ollut linjassa peräkkäin ja siitä jotkut stressasi, mutta meille sen ei pitäisi olla ongelma.

Niinkuin Ritva rataantutustumisen alussa sanoi, että "vauhtia ja vaarallisia tilanteita luvassa" juosta siis sai! Rataantutustumisessa mulle ei aiheuttanut päänvaivaa muu kuin 5- ja 6 hyppyjen väli. Hyppy nummer sexton oli nimittäin niin kuumottelevasti houkuttelemassa pikku Bampulaa, että osasin arvata et sinne se sinkoo jos en ohjaa tuota kohtaa jotenkin taktisesti. Muuten suunnittelin ohjauskuvioiksi aikalailla pelkkiä takaaleikkauksia, koska ne sujuu meiltä oikein smoothisti ja ne sopi linjoja ajatellen ko. radalle kuin nyrkki silmään.

Rata meni yllättäen niinkuin olin suunnitellutkin, whaaat?!?! :D Tein tuollaisen jonku jarrutuskäännössysteemin (oon ihan sika hyvä näissä nimissä) 5-6 välille joka toimi hyvin. Loppurata sitten menikin ihan näppärästi ja voittonollahan se sieltä napsahti! Tulos siis -7.85 sij.1 LUVA. Nyt on se hypäri-LUVA kisakirjaan rustattu, joten ei kai se auta kun treenata ne kontaktit kuntoon ja startata agiradalla sit seuraavaksi, jaiks!

Palkintoposeeraus kera matkaseuran :)

Helsinki-Oulu-Rovaniemi-Helsinki

Noniin, nyt sitten vihdoin pääsen kirjoittamaan meidän pohjoisen näyttely-roadtripistä! En muista millon viimeksi olisin viettänyt noin tekemistä täynnä olevan viikonlopun. Univelkaa tuli kerrytettyä enemmän kuin tarpeeksi, mutta oli kyllä sen arvoista! Reissuun lähdettiin siis perjantaina ja maanantaina ajettiin takaisin.

Perjantai 21.8.

Perjantaina lähdettiin matkaan. Reissukaverina ja huippu-Ketynä mulla toimi kukas muukaan kuin Malena. Malena oli illalla kuuntelemassa Eläköön koirat -tapahtumassa Victoria Stilwellin luentoa ja hainkin Malenan olympiastadionilta, josta lähdettiin suoraan matkaan! Päästiin lähtemään Helsingistä kymmenen aikoihin, joten koko yö ajoa oli edessä. Onneksi meitä oli kaks kuskia, Malena ajoi Helsingistä Jyväskylään (jossa käytiin myös tottakai ABC:n hesessä syömässä, niinkuin asiaan kuuluu) ja minä Jyväskylästä Ouluun. Mindy, joka on btw maailman helpoin matkakoira, nukkui koko matkan pedissä takapenkillä.

Lauantai 22.8.

Perillä Oulussa taidettiin olla viiden maissa aamulla :D Kerettiin pari tuntia nukkua, ennen kuin alettiin valmistautumaan näyttelyyn. Yötä oltiin mun äidin luona. Mä olen siis itse alunperin Oulusta lähtöisin, ja mun pikkuveli ja äiti asuu siellä yhä. Oli ihan huippua nähdä heitä! <3

Lauantaina oli siis luvassa shetlanninlammaskoirien sivuerikoisnäyttely. Näyttelyn järjestelyt olivat loistavat. Paikkana toimi ihana nurmialue Nallikarissa, joka on yksi lempipaikoistani Oulussa. Kaikki toimi näyttelyissä hyvin, kehät olivat aikataulussa ja kuuluttajakin löytyi. Tunnelma oli kaikin puolin mukava!

Mindy osallistui nuorten luokkaan, jonka tuomaroi Ian Isdale Iso-Britanniastia. Mua vähän varoiteltiin etukäteen, ettei välttämättä kannata viedä brittituomarille shelttiä, jossa on näkyvissä yhtään jenkkilinjaa. No ajattelin kuitenkin ottaa riskin :)

Mindy esiintyi nätisti, kuten aina. Ainoana miinuksena häntä nousi ihan kunnolla ravatessa. Luulen että tämä johtui siitä, kun juostiin kolmio ja joka suoran päässä oli joku koira odottamassa vuoroaan. Pitihän Miss-Divan vähän elvistellä :D Laatuarvostelusta Mindy sai Erittäin Hyvän.

Ian Isdale:n arvostelu kuului näin:

"18 months. Good reach of neck, would prefer slightly smaller eye, would prefer a bit more under jaw. Good depth of chest. Very well balanced. Tail raised high when on move."

NUO-EH




Mindyn näköinen arvostelu, ei valittamista! Ehkä me kuitenkin jatkossa mennään muille tuomareille kuin briteille, jos he ei sitten osaa niin neiti näppärän jenkkipiirteitä arvostaa ;) Kerran aiemminkin käytiin tosiaan brittituomarilla, ja silloin Mindy sai myös EH:n.

Näyttelyn jälkeen suunnattiinkin sitten kävelyllä vieressä olevalle rannalle. On se Nallikari vaan kaunis paikka! Mindy kävi myös kalliolta vähän kahlailemassa ja heiteltiin sille kauan palloa kiitokseksi hyvästä näyttelykäytöksestä, tämähän neidille kelpasi ;)

Näyttelypäivä oli meidän osalta ohi jo 12 aikaan. Käytiin syömässä ja vaihtamassa rennomman vaatteet päälle, jonka jälkeen suunnattiin Yli-Iihin, jossa käytiin hoitamassa Äidin ystävän eläimiä heidän ollessa reissussa.

Tarkoitus oli nukkua päikkärit heti kun päästään perille, mutta eihän me maltettu. Tämä Äitini ystävä asuu nimittäin sellaisissa puitteissa perheensä kanssa, että meillä meni koko päivä ihastellessa pihan eläimiä. Mä niin voin kuvitella itseni muutaman vuoden päästä ihan onnessaan samanlaisen eläinlauman ympäröimänä :D Löytyi hevosia, pupuja, koiria jnejne. Ensitöikseenhän me lähdettiin Malenan kanssa entisinä heppatyttöinä ratsastamaan! Oli tosi kivaa, ja nähtiin porojakin. Vietettiin tosi kiva päivä koko porukalla! Saatiin jopa mun pikkuvelikin houkuteltua mukaan eläintenhoitohommiin ;)

Illalla ajettiin vielä Äidin mummolan kautta kotiin. Nostalginen fiilis oli olla maisemissa, jossa lapsena aina leikittiin :)

Illalla kun päästiin vihdoin nukkumaan, niin voin kertoa et ei kauheen kauaa tarvinnut laskea lampaita :D

Sunnuntai 23.8.

Aamulla meillä oli jälleen aikainen herätys ja suunnitelmissa lähteä Rovaniemen ryhmänäyttelyyn. Allekirjoittaneella oli vaan semmoinen "toinen jalka haudassa" -olo, kun herätyskello soi, ettei mitään rajaa. Mä luulen et sain flunssan menomatkalla Ouluun, kun pidettiin ilmastointi niin kovalla. Lauantain jaksoin vielä buranan voimalla kun olo ei ollut vielä niin paha, mutta kun la-su välisenä yönä kuume nousi, niin aamulla mun ensimmäiset sanat taisivatkin olla et "mä en pysty lähteen mihinkään."

Mä olin ihan varma et nyt jää Rollon ryhmis käymättä, kunnes me aikamme makoiltuamme ja pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että Malena esittää Mindyn. Ei muuta kuin buranaa kurkkuun, koira & kamat autoon ja menoksi.

Näyttelyihin saavuttiin aika viime tingassa. Urokset oltiin jo melkein kokonaan arvosteltu. Tuomarin arvosteluvauhti oli kyllä hurja. Mä en kauheasti kerennyt siis nähdä, että minkälaisista koirista tuomari tykkää. Luottavaisin mielin oltiin kuitenkin, koska tuomari oli Irlantilainen Cathy Derlmar, ja ainakin aiemmin Mindy on ollut Irlantilaisten mieleen.

Meillä oli hirveä härdelli päällä ennen kehään menoa. Malena harjoitteli Mindyn kanssa samalla kun mä laitoin sille numerolappua ja harjasin Mindyä jne, voitte varmaan kuvitella :D Näyttelypaikalta ei tästä syystä ole nyt yhtäkään kuvaa.

Nuorten luokassa Mindy esiintyi neljäntenä, olisikohan nuoria narttuja ollut yhteensä vähän päälle 10? En muista tarkkaa määrää.

Malenalla ja Mindyllä esiintyminen meni oikein mallikkaasti. Vähän Mindy arkaili jostain syystä pöydällä, mutta muuten meni nappiin. Tuomari arvosteli tosi vauhdilla ja ennen kuin kerettiin sen enempää jännittääkkään, niin punainen lippu heilahti.

Kilpailukehää seuratessa mua jännitti ihan hulluna. On paljon jännittävämpää seurata omaa koiraa kehän laidalta, kuin olla sitä itse esittämässä.

Nyt tuomari käytti vähän enemmän aikaa arvostelemiseen ja katsoikin koirien liikkeet tarkasti. Mä jännitin et onko Mindyllä mahdollisuuksia sijoittua. Sen verran nättejä kaikki kilpailukehän nartut oli, joista lähes kaikki olivat paljon paremmassa turkissa mitä meidän Bikini-Iipi. Niin siinä kuitenkin kävi, että tuomari Delmar sijoitti Mindyn toiseksi! Mä tässä vaiheessa jo hypin kuumepäissäni riemusta, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun kehäsihteeri kajautti, että "myös toiseksi tullut koira saa SA:n" niin olin kyllä onnellinen et oltiin mun kamalasta olosta huolimatta tultu paikalle. Mindy ei ole koskaan aiemmin saanut SA:ta hyvistä sijoituksista huolimatta.

Paras Narttu -kehässä Mindy tippui juuri ennen palkintosijoja, mikä ei kyllä siinä vaiheessa haitannut yhtään. Niin hyvän tuloksen se sai muuten <3

Arvostelu:

"Front could be better. Nice head. Shoulder high. Elbows could be tighter. Good rib, good loin. Texture of coat would be a little better. Tailset is quite good, as is hindquarters. Up&down movement could be better, side movement ok."

NUO-ERI NUK2 SA


Ennen kuin lähdettiin ajamaan takaisin Ouluun, niin käytiin vielä napapiirillä moikkaamassa joulupukkia, sekä kiivettiin Santa Parkin luona olevalle näköalapaikalle. Ihailtiin hetki maisemia ennen kuin jatkettiin matkaa.

Matkalla käytiin vielä Ruotsin puolella Haaparannassa, missäs muuallakaan kuin Candy Worldissä. ;) Ostettiin kyllä sen verran karkkia, et koko loppureissun sokerihumala oli turvattu.

Ilta me pakkailtiin ja vietettiin aikaa Äidin luona. Ja syötiin niitä karkkeja tottakai. Illalla käytiin vielä kävelyllä Ainolan puistossa ja katseltiin auringonlaskua. Kyllä vähän haikee olo tulee näitä kaikkia kuvia katsoessa, on se Oulu mulle kuitenkin toinen koti, vaikka niin harvoin siellä tuleekin käytyä.

Maanantaista ei sitten kauheesti asiaa olekkaan. Nukuttiin suht pitkään, ja aamupäivästä lähdettiin jo ajelemaan kohti kotia. Erään nimeltämainitsemattoman oli nimittäin pakko keretä treeneihin Racinelille kuudeksi Mindyn kanssa. Eihän sitä nyt mistään syystä voi jättää treenejä välistä ;)

Aivan loistava reissu oli kaikin puolin, kiitos vielä mun veljelle Mikaelille seurasta, kuten myös Äidille seurasta ja kaikesta avusta! Oli aivan ihana nähdä!
Mutta kaikista suurin kiitos menee Malenalle, maailman parhaalle ketylle, joka jaksoi auttaa koko viikonlopun, esitti vielä sunnuntaina Mindyn ja kaiken lisäksi kuunteli mun kuumehouruiluja ilman minkäänlaista valitusta :D Oot kyllä kullanarvoinen! ♥

Kaikki postauksen kuvat © Malena Lindgren

Maanantai ja hyppytekniikkaa

Ei dääm nää mun postaukset tulee myöhässä... No ehkä jossain kohti rytmi palautuu takas kohdilleen!

Seuraavana vuorossa siis sunnuntain (edelliset postaukset) jälkeinen maanantai, joka oli taas jälleen kerran ohjelmaa täynnä.

Kuvituksena mun iphonella otetut tosi hyvälaatuiset snapchatit.. Krhm

Päivä alkoi Mindyn pesulla. Meillä on siis neidin kanssa nyt sunnuntaina 22pv luvassa Lahden KV -näyttely ja ensi viikolla 28pv Turku KV. Tämä näyttelyihin valmistautuminen on tällä kertaa parin muuttujan vuoksi ollut sellaista säätöä, että huhhuh. Oon kolunnut kaikki nettikaupat läpi tilaillen milloin mitäkin, mutta onneksi sain asiat järjestyyn ja päästään sunnuntaina kehään tuhansista vaistoinkäymisistä ja ragekohtauksista huolimatta.
Maanantaina oli puunauspäivä. Mindy pääsi kotona ensin pesuun, föönaukseen ja harjaukseen. Sen jälkeen lähdettiin "trimmauskouluun" Mindyn kasvattajalle Turkuun. Mä lähdin suht aikaisin liikenteeseen, Andreas oli töissä ja Malena tekemässä koulujuttuja, joten jouduin lähteen yksin ajamaan. Blaah. Luvassa oli siis kahden tunnin karaoke with myself :D Mut iips oli tyytyväinen etupenkkipaikasta <3 Pakko hehkuttaa kevättä taas vähän tähän väliin, siis tiet on ihan sulat ja mä tarkenin huppari päällä!!! Äääää

Toisin kuin saattaa vaikuttaa, kuvatessa ei aiheutettu vaaratilanteita :D

Onneksi päästiin käymään kasvattajalla ennen näyttelyitä, jos mä olisin itse trimmannut Mindyn ilman ohjeita niin siitä olis seurannut vain ja ainoastaan los katastrofes. Mindystä tuli onneksi taas kuitenkin ihan kehäketun näköinen, kun Heidi-kasvattaja laittoi karvat aisoihin.
(Kiitos Heidi vielä miljoonasti <3 Testasin Bambilla kaikki sun opettamat jutut, ja vielä se ihan koiralta näyttää! :D)

Koirat vasemmalta, Mindy, Darcy ja Lizzy-mama <3

Turusta jatkettiin matkaa trimmihetken jälkeen takaisin päin, mutta pysähdyttiin vielä Lohjalla. M pääsi LÄGI-areenalle Mari Sydänmaanlakan hyppytekniikkakoulutukseen. Tykkäsin koulutuksesta kovasti. Meitä oli vain 2 koirakkoa, mutta kivasti aikaa! Ikävä kyllä mulla ei ole mitään kuvia tai videoita treenistä, kun olin tosiaan yksin reissussa. Ens kerralla sitten! Tehtiin aika perusharjoituksia ja Mindyllä on teknisesti hypyssä kaikki kondiksessa. Lisää itsevarmuutta ja takapään voimaa Mari toivoi lisää, etenkin korkeushyppyyn, mutta eiköhän sitä tule kun ikää ja kokemusta tulee lisää. Puhuttiin kuitenkin, että alettaisiin treenaamaan hyppytekniikkaa molempien kanssa säännöllisesti. Alustavasti oli puhe, että kerran kuukaudessa treenit ja muuten itsenäisesti. Hyppytekniikan harjoitus meinaa aina unohtua, vaikka sen kuuluisi olla supertärkeä osa agikoiran treeniä! Me aletaan todennäköisesti tekemään ainakin perussarjaa osana treenien lämppää/jäähdyttelyä. Suosittelen!